Luin vuosia sitten Lehtiset-julkaisusta hienon tekstin, jossa pohdittiin Sopranosin viimeisen jakson mahdollisia tulkintoja. Sex and the Citystä katsoin viimeisen, ihan-kiva -jakson. Boardwalkin tarinaa olen nähnyt yhteensä puolisentoista tuntia. Se on mielestäni kolmikon paras - yksi syistä lie Buchemin karisma, toinen kaksinaismoralismin terävä kuvaus. Vähän katsomani perusteella sarja on myös erittäin hyvin tuotettu. Voin siis arvostaa ohjelmaa innostumatta kuitenkaan katsojaksi.
Lehtisetissä julkaistu pohdinta ja Pulkkisen Television tiiliskivet ovat minun tapani todella nauttia tv-sarjoista. Tosin harvoin näihinkään innostun. Fiktiiviset narratiivit evät ole elämäni keskiössä. Saattaisin silti koukuttua Boardwalk Empireen, jos sitä esitettäisiin lempivälineessäni, radiossa.
---
Aloite.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti